Heikki Hietamies on meille 70-luvulla syntyneille ensimmäisiä kotimaisia tv-julkkiksia. Meidän silmissä hän veti lauantaisin Lauantaitanssit ohjelmaa, jota esitettiin pahimoilleen samaan aikaan kuin Disneys lyhyitä animaatioita toisella kanavalla. Riitelin itsekin äitini kanssa talon ainoan tv:n katseluvuorosta lauantaisin. Toinen muistikuva liittyy siihen, kuinka Apu-lehdessä Hietamies oli mukana lukijamatkojen mainoksissa aina 80-luvulle saakka.
Heikki Hietamies on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä humppaohjelman juontaja. Hän on tuottelias kirjailija, media-alan konkari, jolla on kokemusta lehdistä, tv:stä ja radiosta, siis oman aikansa todellinen multimediatalentti. Ja Hietamies ui mediaan juuri silloin, kun televisio teki nousuaan viihdeohjelmilla. Samoin Hietamies oli mukana Katsossa ja Apu-lehdessä silloin, kun nuo lehdet olivat kuuminta hottia. Maailma ennen seiskaa oli hieman erilainen - kesympi.
Hietamiehen tarina "Hyvää iltaa ihmiset" on Hietamiehen kertoma tarina itsestään. Minulle tuon kirjan suurin arvo oli siinä, että kirjoittaja kuvaa todella hienosti vanhaa Lappeenrantaa, joka siis on nykyinen asuinpaikkani. Tarinoissa vilisevät kuvaukset siitä, millainen kaupunki oli ennen ja millaista elämä Lappeenrannassa oli. Kävin juuri eilen ajelemassa Pallossa ja koetin sovittaa kuvauksia nykyisiin kortteleihin - epäonnistuin.
Toinen kirjan kiistatta korvaamaton anti on se, kuinka Hietamies kuvaa median kehitystä. Televisioon oli suhteellisen helppoa päästä ja siellä oli mahdollista pärjätä vähemmälläkin kokemuksella, kun tunsi oikeita ihmisiä ja sopi persoonana joukkoon. Radio ja televisio vaikuttavat nykymaailmaan suhteutettuna aika inhimillisiltä paikoilta työskennellä ja luoda. Tarjonnassa pärjäsi vähemmälläkin rahalla, jos vaan idea oli hyvä ja siihen sai mukaan kanavien päättäjät eli ohjelmajohtajat.
Hietamiehen koko perhe on jossain vaiheessa ollut melkoinen julkkisperhe. Kun mies on televisiosta tuttu ja vaimo nousee kirjailijana nopeasti eliittiin, niin valokeila suunnataan nopeasti tuon perheen sisälle. Hietamiehet olisivat ansainneet kirjan jo pelkällä julkkis-statuksella, mutta tämä kirja on onneksi kirjoitettu tekojen kautta. Massiivinen tuotanto, jonka Heikki Hietamies on tehnyt tv:ssä ja sen ulkopuolella oikeuttaa kyllä yhden kirjan tekemiseen.
Ongelmallista kirjassa on se, että kirjoittaja on itse päähenkilö. Minua häiritsi välillä paljonkin Hietamiehen tapa kuvata itseään "eräänä Hietamiehenä". Samoin katsantokanta omiin suorituksiin on välillä hieman ylikorostunut. Mutta nämä ovat pieniä nyansseja, koska kirja oli minulle kokonaisuutena odotuksia suurempi kokemus.
Tämän kirjan jälkeen entinen humppa-Heikki näyttää aivan erilaiselta. Hänestä kuvastuu kunnon self-made-man, joka on onnistunut lyömään itsensä läpi useammalla eri median kentällä. Se tarkoittaa, että kyseessä on pakko olla lahjakkuuden ja ahkeruuden suotuisa yhdistelmä. Tarinaa on hauskaa lukea, sillä se juoksee koko ajan eteenpäin ja kirjassa ei tylsiä luppohetkiä tai luettelomaisia suoritusten sarjoja ole. Kirjoittajan kyllä huomaa ammattilaiseksi.
Suosittelen lukemaan -voi tuoda monelle muullekin yllätyksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti